Kirkas valo, vahva varjokuva

Kirkas valo, vahva varjokuva

Vuoden 2013 tangokuningas Kyösti Mäkimattila on ainutkertaisella tavalla piirtänyt kirkkaan valokaaren kolmen vuosikymmenen ikään ehtineen Seinäjoen Tangomarkkinoiden tähtitaivaalle. Sopivalla tavalla tangon kulta-aikojen kaukokaipuuta sekä tämän ajan iholle tulevia kosketuksia yhdistelemällä hän on noussut rakastetuksi kansansuosikiksi niin tangoväen kuin muunkin hyvän musiikin ystävien parissa.

Varjokuva-yhtyeen laulavasta rumpalista viihteen isoille estradeille noussut Mäkimattila hurmaa erityisesti sillä, että hän ei juuriaan, eikä suomalaiseen makuun niin tiukasti tarraavaa musiikkipohjaa unohda. Vuosikymmenten kokemus muusikon ja laulajan usein rankasta, kaikki mehut olemuksesta kiskovasta keikkailusta on auttanut tangokuningasta asettamaan oman tiensä kulkemiseen niin suunnan kuin määränkin. Siinä Mäkimattila on onnistunut tavalla, joka pitää hänet yhtyeineen tulevinakin vuosina suomalaiseen makuun sopivana, hieman äijämäisen jäyhänä viihteen edeskävijänä. Samalla karismalla ja yhtäläisellä tuntusiteellä, jolla aikanaan tiensä tähtiin raivasivat niin Reijo Taipale, Eino Grön, Topi Sorsakoski, Katri Helena kuin Paula Koivuniemikin. Kaikki he tietävät, mitä tarkoittaa nöyrä työnteko ihmisen iloksi, haavekuvien herättäjänä. Tekijäpuolella hengenheimolaisia ovat olleet Toivo Kärki, Unto Mononen, Reino Helismaa ja Juha Vainio.

Se, mikä tekee Kyösti Mäkimattilasta erityisen poikkeuksen hienojen tangokuninkaallisten hohtavassa helminauhassa on runous. Pitkillä keikkamatkoilla, synkkinä öinä, talven tuiskuissa on pienille paperinpaloille tai kännykän muistiin syntynyt suomalaisesta tangosta niin tuttua kaipuuta pois jonnekin aavan meren tuolle puolen tai kotiin rakkaiden luo. Vuoden 2013 tangomarkkinoilta liikkelle lähtenyt runoilijan ura pääsi vauhtiin jo samana syksynä, jolloin ilmestyi Mäkimattilan tietä viitoittava runoteos Suuntatähti. Se puolestaan ohjasi hänet vuoden 2014 tangomarkkinoille tultaessa tärkeään tuntuun, lempeään läheisyyteen, ihmisen ikuiseen ikävään ihon pinnalle ja lämpimään sen alle runoteoksessa Rakkaani.

Kahden ensimmäisen, keskenään aivan erilaisen, mutta mäkimattilamaisella tyylillä sittenkin niin samanlaisen runokirjan sanomaa voisi verrata hyvinkin vanhojen mestareiden Eino Leinon, Aaro Hellaakosken, Joel Lehtosen, J. L. Runebergin, J.H. Erkon ja Saima Harmajankin elämänpiirin tunnelmakuviin, mutta vertailua ei tarvitse tehdä. Kuten ei musiikissakaan mihinkään. Kyösti Mäkimattila on astunut sisälle isoista ovista. Niissä huoneissa palaa lempeä valo. Hyvä valo luo vahvan varjokuvan.

JUKKA SAARINEN

Login Account

Already a Rubnio Customer?

Invaild email address.

6 or more characters, letters and numbers. Must contain at least one number.

Your information will nerver be shared with any third party.